tai Suomessahan sitä jo ollaan mutta terkkuja nyt kumminkin. :) Se on oikeesti totta että Amerikassa kaikki on isompaa. Ruoka-annokset, ihmiset, autotiet, autot, rannat, sängyt, jopa kuu ja aurinko! (maantieteellisistä syistä tietysti mutta silti (; ) Matkaseura olisi tietty voinut olla parempaakin (faija ja pikkuveli), mutta kyllä se näinkin meni. Kaikkeen ehti jo tottua mutta on se kiva olla isänmaassakin taas. Vaikka mä synnyin USA:ssa ja ehdin olla siellä kokonaiset kolme viikkoa, se silti tuntuu jotenkin toiselta kotimaalta. Suomi tulee aina olemaan se paikka mikä tuntuu oikeasti kodilta, mutta hyvin viihdyin sielläkin. Jossain vaiheessa on pakko päästä takaisin, ensiksi vaihtoon, sitten ehkä kauemmaksi aikaa...
Nyt en ehdi enempää kirjoittamaan mutta joku päivä juhannuksen aikaan tulee kyllä romaanipostaus ja kuvia sitten kun ehdin ja saan kamerani takaisin joka on matkalaukussa jonka sijainnista ei ole tietoa, kiitos lentokenttäväki. Ens viikon maanantaina lähenkin jo riparille. Mutta se on moro nyt! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti